Archives for lokakuu 2020

Onko yritysten johtoryhmien ja hallitusten kyberturvallisuuden tilannekuva ajan tasalla?

Vastaamon tietovuoto on paljastanut karmaisevalla tavalla kybermaailman kataluuden ja kyberrikollisten toimintatavat ja moraalittomuuden. Hyökkäystekniikat ja menetelmät kehittyvät koko ajan. Kohteita valitaan tarkkaan maksimaalisen taloudellisen hyödyn varmistamiseksi, mutta myös satunnaisesti hyödyntäen ohjelmistorobotteja, jotka etsivät verkosta haavoittuvia järjestelmiä – unohtamatta tietojen kalastelua ja inhimillisiä virheitä. Ensimmäisen tietomurron tekijä ei välttämättä ole sama, kuin se joka mahdollisesti myöhemmin hyödyntää tietovuodon kautta varastettuja tietoja. Varastetuilla henkilötiedoilla, varsinkin terveystiedoilla, on valtavat jälkimarkkinat.

Tämä operaatio muistuttaa meitä siitä tosiasiasta, että kyberoperaation suunnittelu ja valmistelu sekä kohteen tiedustelu voi kestää vuosia, ja että hyökkäyksen seurannaisvaikutukset ovat paljon vaikeammin hallittavissa kuin itse kyberhyökkäyksen paljastamien haavoittuvuuksien korjaaminen. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneen yrityksen kaikki toiminnot voivat lamaantua ja siihen saakka menestyneenkin yrityksen toiminta saattaa olla vaakalaudalla. Heijastusvaikutukset vaikeuttavat myös koko kumppaniverkoston toimintaa. Uusimmat tutkimukset osittavat, että kyberturvallisuuden haasteesta voidaan hoitaa teknologialla noin 35-40 prosenttia ja loput 60 prosenttia edellyttävät muita toimenpiteitä.

Vastaamoon kohdistunut kyberisku on törkeä tietomurto ja todellinen testi 1. kesäkuuta 2019 voimaan tulleiden tiedustelulakien toimivuudelle. Toimivatko lait tavoitteidensa mukaisesti puuttuen erilaisiin kansallista turvallisuutta uhkaaviin haasteisiin sekä vakavien kyberrikosten selvittämiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Tiedustelulainsäädännön puitteissa suojelupoliisilla on valtuudet kerätä sellaista dataa, jolla tämäntyyppisen kyberrikoksen voisi selvittää.

Kyberriskien lukutaito

Ratkaisun avaimet ovat luotettavassa kyberriskianalyysissa ja paremmassa johdon tilanneymmärryksessä sekä ammattitaitoisessa kyberjohtamisessa. Kyberriskianalyysi tulee tehdä nykypäivän moderneilla menetelmillä, jotta se tuottaa jatkuvasti päivittyvää tilannekuvaa kyberriskien kehityksestä. Puhumme johdon kyberriskien ”lukutaidosta”, jonka täytyy perustua luotettavaan kybertilannekuvaan. Kybertilannekuva rakentuu strategisen tason uhka-analyysistä sekä yrityksen verkkojen ja datan valvonnasta muodostuvasta niin sanotusta operatiivisteknisestä tilannekuvasta, joka täydentyy jatkuvasti päivittyvällä kyberriskien tilannekuvalla. Digitaalisessa maailmassa meidän on osattava hyödyntää fyysisen turvallisuutemme parhaita käytäntöjä ja tuoda ne uudistuvaan toimintaympäristöömme.

Kriisiviestintä

Kyberisku käynnistää aina kriisijohtamisen toimenpiteet, joiden tulee perustua oikeaan tilanneymmärrykseen. Kriisijohtamisen olennainen osa on oikea-aikainen ja uskottava kriisiviestintä. Se suojelee organisaatiota mainehaitoilta, osoittaa yrityksen vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden, niin omalle henkilöstölle, kuin asiakkaille ja kumppaneillekin estäen turhaa paniikkia, kertoen faktat sekä tuoden esiin yhteisön emotionaalisen todellisuuden. Kriisiviestintä on jokaisen organisaation strategiassa, hyvin harjoiteltuna, miksi siis pääsääntöisesti siinä epäonnistumme?

Johtaminen vaatii osaamista

Yritysten operatiivinen johto ei voi paeta vastuutaan ja hallitusten on luotava edellytykset kyberturvallisuuden kehittämiselle. Kyberturvallisuus on jatkuvaa kehittämistä ja kilpajuoksua kyberrikollisten ja muiden ”pahisten” kanssa. Tässä kilpajuoksussa mukana pysyminen vaatii investointeja niin henkilöstön jatkuvaan koulutukseen kuin riittäviin resursseihin ja oikeanlaiseen teknologiaan. Luotettava kybertilannekuva ja kyberriskitietoisuus antaa johtoryhmille ja hallituksille hyvät eväät kyberstrategioiden ja kehittämissuunnitelmien laatimiselle ja ylläpitämiselle. Hyvä kyberjohtaminen puolestaan edellyttää kriisijohtamiskyvyn luomista ja harjoittelua.

Vastuullisuus ja varautuminen

Viime päivien tapahtumat antavat meille suomalaisille muistutuksen siitä, että isänmaamme sekä jokainen yrityksemme ja organisaatiomme ovat osa globaalia kybermaailmaa ja sieltä tulevia uhkakuvia. Terveydenhuollon kohteet ovat jo pitkään olleet globaalisti tarkasteltuna halutuimpia kohteita. Rikkain data löytyy terveydenhuollon toimijoilta. Siitä ovat erityisen kiinnostuneita kyberrikolliset ja poliittiseen hybridivaikuttamiseen tähtäävät toimijat. Kriisien kautta voimme kehittää omaa varautumistamme koko yhteiskunnan yhteisin ponnistuksin. Vastuukysymykset ja regulaatio korostavat yritysten ja organisaatioiden johdon roolia ja vastuun ulkoistaminen johtaa väistämättä johdon erottamiseen ja liiketoiminnan päättymiseen.

Hyvä varautuminen, koulutus ja harjoittelu ovat kiistatta kustannustehokkaimmat keinot ennaltaehkäistä kyberhyökkäyksiä ja minimoida niistä aiheutuvia vahinkoja. Tämä edellyttää hyvää ja vastuullista kyberjohtamista, jossa yritysten johtoryhmien ja hallitusten roolit sekä vastuut nousevat keskiöön

Olisiko nyt aika reagoida digitalisoituvan toimintaympäristömme muutoksiin ja tuoda yrityksen strategiaan kyberkulttuuri, tuottaa keskinäisriippuvuudet huomioiva riskianalyysi, laittaa jatkuvia toimenpiteitä vaativat prosessit kuntoon, huolehtia kokonaisvaltaisesta varautumisesta ja toimittajaketjujen valvonnasta sekä sertifioinneista.

Aapo Cederberg

Lokakuu 2020 – Katsaus digi- ja kyberturvallisuuden maailmaan

Lokakuun pääteemana Yritysten merkitys kyberturvallisuudessa

Kun mietimme yritysten eri rooleja digitalisoituvassa toimintaympäristössämme, syntyy syvä huoli siitä miten yritykset selviävät kaikista niistä toimenpiteistä joista niiden pitäisi nyt ja tulevaisuudessa selviytyä ja huolehtia kaiken lisäksi perus bisneksen turvaamisesta ja kannattavuudesta.

Vastuu digi – ja kyberturvallisuudesta kuuluu yrityksen johdolle, mutta onko yritysten johto ymmärtänyt sen? Se ei ole asia, jonka voi delegoida eikä se ole vain tekninen riskienhallintaan liittyvä.

Kun tiedetään mitä digi- ja kyberturvallisuudelta halutaan, mitkä ovat sen tavoitteet sekä miten ja mitä uhkia vastaan puolustaudutaan, ollaan jo pitkällä. Tilannetta kuitenkin hankaloittaa se, että käytännön tasolla kyberuhat koetaan usein hyvin teknisiksi ja abstrakteiksi, kyberturvallisuutta edelleen mystifioidaan, vaikka se oikeastaan on vain pieniä mutta jatkuvia toimenpiteitä.

Johdon pitää osata vaatia tarvittavia toimenpiteitä ja pitää huoltaa siitä, että niin heikot kuin vahvatkin signaalit kulkeutuvat koko organisaatioon. Lisäksi johdon tulee näyttää mallia omalla toiminnallaan

Vaikka tietoturvaloukkauksen rahalliset kustannukset ovat merkittävä ongelma, sen vaikutus brändiin on aivan yhtä merkittävä ja joissain tapauksissa jopa rahallistakin menetystä arvokkaampi . Tämä pätee erityisesti herkillä teollisuudenaloilla, joissa hyökkäys heikentää asiakkaiden uskoa brändeihin ja jopa kokonaisiin markkinasegmentteihin.

Kuule mitä asiantuntijat miettivät? Mitä nämä teemat tarkoittavat ja miksi meidän jokaisen pitäisi ymmärtää niiden merkitys – syitä ja seurauksia analysoivat studiossa vierailevat asiantuntijat.

Asiantuntijana keskustelua moderoi VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta, lisäksi keskustelemassa ovat Arttu Lehmuskallio, Johtaja, Poikkeamien hallinta, Kyberturvallisuuskeskus, Mika Tuuliainen, Johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Ilari Karinen, Liiketoimintajohtaja, Kyberturvapalvelut, Elisa Oyj sekä Aapo Cederberg, Toimitusjohtaja, Cyberwatch Finland

Lokakuun toisen jakson teemana on: Kyberturvallisuuskuukausi ja suomalaiset harjoitusympäristöt

Asiantuntijana keskustelua moderoi VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta, lisäksi keskustelemassa ovat Arttu Lehmuskallio, Johtaja, Poikkeamien hallinta, Kyberturvallisuuskeskus, Mika Tuuliainen, Johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Ilari Karinen, Liiketoimintajohtaja, Kyberturvapalvelut, Elisa Oyj sekä Aapo Cederberg, Toimitusjohtaja, Cyberwatch Finland

Lokakuun kolmanteen jaksoon teimme teille koosteen kuukausikatsauksen muista aiheista, puhuimme mm. Omaan toimialaan kohdistuvat kyberhyökkäykset tulee ottaa vakavasti

Asiantuntijana keskustelua moderoi VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta, lisäksi keskustelemassa ovat Mika Tuuliainen, Johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Ilari Karinen, Liiketoimintajohtaja, Kyberturvapalvelut, Elisa Oyj sekä Kim Waltzer, Pääanalyytikko, Cyberwatch Finland

Lokakuun jaksojen podcastit

Kiitos, että olit mukana!

Olet tervetullut koukuttumaan kanssamme digi- ja kyberturvallisuuden maailmaan ja kuulemaan ajankohtaisista aiheista, keskustelijoina kuukausittain vaihtuvat alan asiantuntijat.

Marraskuun pääteemamme on Kyberturvallisuuden vaikutus kansainvälisen politiikkaan, pysyhän valppaana!

Hyvää kyberturvallisuuskuukautta – #Mieti ennen kuin klikkaat

Oletko huomannut, että löydät meidät myös sosiaalisen median kanavista? Voit seurata meitä LinkedInissä ja Twitterissä käyttämällä hashtägejä #cyberwatchFI #CyberCatchFI

Sorry folks, only in Finnish !

We’re on social media and we’d love you to give us a follow! You can catch us on LinkedIn and Twitter by using hashtags #cyberwatchFI #CyberCatchFI

Digiturvallinen rakennus – online- seminaari 23.11. 2020

Miten seminaari sinua koskettaa ja mitä uutta se voisi sinulle antaa?

Älykaupunki, älyrakennukset ja älykoti tuovat hallittavaksi uusia tietoturvan, tietosuojan ja kyberturvallisuuden riskejä. Digitalisaation hyötyjen täysimääräinen hyödyntäminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun hallitsemme digiturvallisuuden osa-alueiden riskit.

Klikkaa linkkiä ja ilmoittaudu mukaan !

https://link.webropolsurveys.com/EventParticipation/RegisterMultiple?surveyId=6aed9999-9af1-489d-aff3-02e53b9a27d8&displayId=Fin1927614

Huomaathan muutoksen aikataulussa ja seminaarin järjestelyissä!

Korona muuttaa tapahtumien järjestelyjä ja me vastuullisina toimijoina haluamme tehdä parhaamme varmistaaksemme osallistumisesi turvallisuuden.

Digiturvallinen rakennus -online seminaari maanantai 23.11.2020 klo 8.45 – 14.30

Kello 9.00 – 9.10
Avauspuheenvuoro: Digi-, kyber- vai millaista turvallisuutta rakennetussa
ympäristössä?
Tommi Arola, Johtaja, Rakennetun ympäristön digitalisaatio, Rakennustietosäätiö RTS
Kello 9.10 – 9.30
Rakennusalan kyberturvallisuus osana huoltovarmuutta
Jarna Hartikainen, Varautumispäällikkö, Huoltovarmuuskeskus
Kello 9.30 – 9.50
Rakennetun ympäristön kyberjalanjälki – mitä data paljastaa KIRA-alan
nykytilasta?
Miikka Salonen, Yksikön päällikkö, Traficom kyberturvallisuuskeskus

Tauko 9.50 – 10.00


Kello 10.00 – 10.10
Matkalla KIRA- alan digitaalisen turvallisuuden parantamiseen
Juha Kaitera, pääsihteeri, rakennuspooli, RT Rakennusteollisuus RT ry
Kello 10.10 – 11.00
Uusi ohjeistus rakennusten digitaalisen turvallisuuden parantamiseen
Ari Järvinen, uusien RT- ja ST-ohjekorttien käsikirjoittaja

Kello 11.00 – 11.40 Keskustelua rakennusten ja rakennetun ympäristön digiturvallisuuden riskien hallinnasta

Kello 11.40 – 12.15 Lounastauko


Kello 12.15 – 12.30
Rakennushankkeeseen ryhtyvän näkökulma
Eero Seppä, Tuotepäällikkö, Turvallisuus, Senaatti
Kello 12.30 – 12.45
Suunnittelijan näkökulma
Jukka Karhu, Johtaja, Granlund Oy
Kello 12.45 – 13.00
Kiinteistön ylläpitäjän näkökulma
Tapio Lajunen, Liiketoimintajohtaja, Caverion Suomi Oy


Kello 13.00 – 14.00 Paneeli: Mitä toimenpiteitä tarvitsemme digiturvallisuuden edistämiseksi?
Toimialojen yhteistyön näkökulma: Tommi Arola, johtaja, Rakennustietosäätiö RTS
Kokonaisarkkitehtuuri: Hanna Pikkusaari, OT-arkkitehtuurin asiantuntija
Rakentamisen näkökulma: Otto Alhava, CTO, Fira Group Oy Kiinteistön ylläpidon näkökulma: Tapio Lajunen, Liiketoimintajohtaja, Caverion Suomi Oy
Kyberturvallisuuden näkökulma – haasteita ja ratkaisuja: Martti Lehto, professori, Jyväskylän yliopisto
Tietosuojanäkökulma: Iiris Kivikari, asianajaja, Dittmar & Indrenius
Vakuuttamisen näkökulma: Matti Sjögren, vastuuriskien asiantuntija, IF Vahinkovakuutus



Kello 14.00 – 14.15
Rakennusten digiturvallisuuden edistäminen, jatkotoimenpiteet
Antti Nyqvist, Valmiuspäällikkö, Teknologiateollisuus Ry, Huoltovarmuusorganisaation Digipoolin Poolisihteeri
Kello 14.15 – 14.30
Miten digiturvallisuusloikka toteutetaan?
Aapo Cederberg, CEO, Cyberwatch Finland

Lisätietoa tapahtumasta

jaana.matilainen@rakennustieto.fi tai
jaana.sinkkonen@rakennustieto.fi 

Oletko huomannut, että löydät meidät myös sosiaalisen median kanavista? Voit seurata meitä LinkedInissä ja Twitterissä käyttämällä hashtägejä #cyberwatchFI #CyberCatchFI

Artikkelikuva Tumisu_Pixabay

Jokainen päivä on kyberturvallisuuspäivä!

Kybermaailman haasteet ovat globaaleja ja luotettavan tilannekuvan muodostaminen on entistä haasteellisempaa. Globaalisti tarkasteltuna hakkerit hyökkäävät 39 sekunnin välein, keskimäärin 2244 kertaa päivässä. Arvioiden mukaan vuonna 2021 yritykset joutuvat Ransomware-hyökkäysten kohteiksi 11 sekunnin välein ja hyökkäyksistä aiheutuvat kustannukset nousevat 20 miljardiin dollariin. Kyberrikollisuuden arvioidaan maksavan 11,4 miljoonaa dollaria minuutissa vuonna 2021. Arvioiden mukaan verkkomaksupetosten kustannukset ovat 32,343 dollaria minuutissa. Uusimpien tutkimusten mukaan 40-45% kyberuhkista pystytään torjumaan teknologisilla ratkaisuilla, herää kysymys millä keinoilla torjutaan ja ennaltaehkäistään loput 55-60 prosenttia kyberhyökkäyksistä?

Lokakuu on EUn kyberturvallisuuskuukausi

Kybermaailma ja sen haasteet ovat muuttuneet merkittäviksi ja tästäkin syystä kyberturvallisuus on noussut myös EUn 6 kohdan prioriteettilistalla sijalle kaksi (EU komission 6 prioriteettia vuosina 2019-24) sekä ensimmäisen kerran kyberturvallisuus on luokiteltu myös kuuluvaksi kriittiseen infrastruktuuriin. Parhaillaan lokakuussa vietetään kahdeksatta kertaa Euroopassa kyberturvallisuuskuukautta. Kampanjan on organisoinut EU:n verkko- ja tietoturvavirasto ENISA sekä Euroopan komissio yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Kyberturvallisuuskuukauden tarkoituksena on lisätä yleistä tietoisuutta digi- ja verkkoturvallisuudesta sekä edistää internetin turvallista käyttöä. Meidän tavallisten kansalaisten lisäksi kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Kampanjassa tuodaan esiin erilaisia kyberturvallisuusteemoja ja aiheesta järjestetään muun muassa seminaareja, tapahtumia ja kampanjoita 25 maassa. Kampanjan viestinä on ”mieti ennen kuin klikkaat”(ThinkB4UClick)

Toivottavasti mahdollisimman moni on jo käynyt vastaamassa Digi- ja väestötietoviraston digibarometriin. Digi-loikkia on ollut useita niin hyvässä kuin pahassa ja koska digitaalisen toimintaympäristön muutoksen pitäisi toimia kaikille, asettaa ihmiset etusijalle ja avata uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, tutkittua tietoa tarvitaan.

Kehitys kehittyy, Opetushallituksen sivuilta löytyy Spoofy on viihteellinen oppimispeli, joka tutustuttaa lapset kyberturvallisuuden sanastoihin ja ilmiöihin. Peli opettaa heitä muun muassa tunnistamaan netin vaaranpaikkoja ja neuvoo, kuinka vaaroilta voi välttyä. Pelaaja on arjen kybersankari, joka auttaa pulaan jääneitä tuttavia heidän kybermaailmaansa sijoittuvissa pulmissa. Pelin ovat laatineet yhteistyössä Traficomin Kyberturvallisuuskeskus, Valtion kehitysyhtiö Vake, Opetushallitus, Nordea sekä Espoon, Turun ja Jyväskylän kaupungit ja sen tarjoaa CGI, joka on myös hankeen päärahoittaja.

Ilmiöihin tutustutaan neljässä lasten arkielämässä tutussa paikassa:
•    koti, jossa käydään läpi laitteisiin ja ohjelmistoihin liittyviä tietoturvataitoja.
•    koulu, jossa muistutetaan netin käyttäytymissäännöistä
•    mummola, jossa pohditaan kehen ja mihin voi luottaa
•    kaupunki, jossa opitaan suojaamaan omaa ja muiden yksityisyyttä

Pelin idea on nerokas, jokainen meistä on oman elämänsä ”kybersankari” tai ”antisankari”, riippuen mikä on meidän digitaitojen taso. Koronakriisi on muistuttanut meitä yhteiskuntamme haavoittuvuudesta ja kriisien vaikutuksista koko yhteiskuntaan ja siten jokaiseen meistä myös henkilökohtaisella tasolla. Kansalaisen vastuuta on korostettu, meillä on vastuu omasta turvallisuudestamme ja myös kanssaihmistemme turvallisuudesta. Tämä oppi on sovellettavissa myös kybermaailmaan, erityisesti nyt kun monet meistä ovat etätöissä kotona. Työpaikasta ja kodeistamme on tullut yhtä ja samaa digitaalista ekosysteemiä, joiden haavoittuvuudet ja tietoturvapuutteet saattavat vahingoittaa kaikkia toimijoita. Pääosa, arviolta 90 prosenttia kyberhyökkäyksistä tapahtuu ihmisten kautta, joko meidän tahallisten tai tahattomien kömmähdysten takia. Näinhän on asian laita myös koronamaailmassa. Jos emme pese käsiämme ja käytä käsidesiä, emmekä aivasta hihaan virus on irti. Hygieniasta huolehtiminen on tärkeää, niin myös kyberhygieniasta. Mutta mitä on digitaalinen ”käsien pesu”? Se on käytännössä perusasioiden hallintaa ja osaamista eli kansalaisen digitaitoja.

Mitä parempi on kansalaisten digitaitojen taso sitä paremmin, pärjäämme ja kansalliselle kilpailukykymme parantamiselle on hyvät edellytykset. Viranomaisten, yritysten vapaaehtoisten organisaatioiden kannattaa puhaltaa yhteen hiileen ja kehittää yhteisiä digi- ja kyberturvallisuuden oppimispolkuja. Näin pystymme paremmin hyödyntämään jatkuvasti kehittyvän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Suomi voisi olla eturintamassa kehittämässä digiturvallisuuden ajokorttia, jolla todennettaisiin jokaisen kansalaisen digitaidot. Tähän tarvitaan uutta ajattelua ja ennätyksellinen digiloikka eli käytännössä uuden digi- ja kyberkulttuurin luomista, jossa digitalisaatio ja kyberturvallisuus kulkevat käsi kädessä. Suomella koulutuksen suurvaltana on tähän hyvät edellytykset. Tähän vaaditaan päätöksentekijöiltä kaikilla tasoilla parempaa kybermaailman strategista tilanneymmärrystä eli presidentti Paasikiven sanoin tosiasioiden tunnustamista.

#mietiennenkuinklikkaat #ThinkB4UClick

Aapo Cederberg, toimitusjohtaja, Cyberwatch Finland

Oletko huomannut, että löydät meidät myös sosiaalisen median kanavista? Voit seurata meitä LinkedInissä ja Twitterissä käyttämällä hashtägejä #cyberwatchFI #CyberCatchFI

Syyskuu 2020 – Katsaus digi- ja kyberturvallisuuden maailmaan

Syyskuun pääteemana oli digitaalinen luottamus – Zero trust sekä Privacy shield

Kuinka tasapainotamme yksityisyydensuojaa edistyksellisessä kyberturvallisuudessa, miten säilytämme luottamuksen siihen, että tietojamme käsitellään oikealla tavalla ja joudummeko tekemään valinnan yksityisyyden suojan ja turvallisuuden välillä.

Kyberrikollisuuden tullessa yhä ammattimaisemmaksi kokonaisvaltaisen turvallisuuden merkitys kasvaa ja ohjaa meitä zero trust ajatteluun – kehen luotamme ja kenen palveluita käytämme. Miten rakennamme digitaalista itsenäisyyttä ja miten luottamusta vahvistetaan ja synnytetään.

Tunnistatko Cyber KYC – termin? KYC lyhenne tulee sanoista ”Know your customer” ”Tunne asiakkaasi” ja liittäessämme kyber sanan eteen lisäämme ketjuun yhteistyökumppanit, omistajat, työntekijät ja muut sidosryhmät kuin myös lait sääntelyineen eli koko digitaalinen toimintaympäristömme. Ja koska turvallisen digitaalisen toimintaympäristön pitäisi toimia kaikille, asettaa ihmiset etusijalle ja avata uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, digitaalista itsenäisyyttä ja luottamusta tarvitaan.

Kuule mitä asiantuntijat miettivät? Mitä nämä teemat tarkoittavat ja miksi meidän jokaisen pitäisi ymmärtää niiden merkitys – syitä ja seurauksia analysoivat studiossa fyysisesti ja virtuaalisesti vierailevat asiantuntijat.

Asiantuntijana keskustelua moderoi VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, Digi- ja väestötietovirasto,
Anu Talus, Tietosuojavaltuutettu (1.11.), Oikeusministeriö,
Tuija Kuusisto, Tietohallintoneuvos, Valtiovarainministeriö,
Kirsi Kokko, Head of Digital Trust Finland, Business Finland,
Harri Sundvik, Executive chairman, Privecomms Oy sekä
Aapo Cederberg, Toimitusjohtaja, Cyberwatch Finland

Syyskuun toisen jakson teemana on: Teknologiajätit geopolitiikan pelaajina ja välineinä

Asiantuntijana keskustelua moderoi VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta, lisäksi keskustelemassa ovat
Kirsi Kokko, Head of Digital Trust Finland, Business Finland,
Harri Sundvik, Executive chairman, Privecomms Oy sekä
Aapo Cederberg, Toimitusjohtaja, Cyberwatch Finland

Syyskuun kolmanteen jaksoon teimme teille koosteen kuukausikatsauksen muista aiheista

Asiantuntijana keskustelua moderoi VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta, lisäksi keskustelemassa ovat
Aapo Cederberg, Toimitusjohtaja, Cyberwatch Finland sekä
Kim Waltzer, Pääanalyytikko, Cyberwatch Finland

Kiitos, että olit mukana!

Olet tervetullut koukuttumaan kanssamme digi- ja kyberturvallisuuden maailmaan ja kuulemaan ajankohtaisista aiheista, keskustelijoina kuukausittain vaihtuvat alan asiantuntijat.

Lokakuun pääteemamme on Yritysten merkitys kyberturvallisuudessa, pysyhän valppaana!

Hyvää kyberturvallisuuskuukautta – #Mieti ennen kuin klikkaat

Oletko huomannut, että löydät meidät myös sosiaalisen median kanavista? Voit seurata meitä LinkedInissä ja Twitterissä käyttämällä hashtägejä #cyberwatchFI #CyberCatchFI

Sorry folks, only in Finnish !

We’re on social media and we’d love you to give us a follow! You can catch us on LinkedIn and Twitter by using hashtags #cyberwatchFI #CyberCatchFI