Euroopan digitaalinen itsenäisyys – uhkat ja mahdollisuudet!

Euroopan digitaalinen itsenäisyys – uhkat ja mahdollisuudet!

Korona-kriisin vaikutusten arviointi on hyvässä vauhdissa.

Näyttää ilmeiseltä, että sen seurannaisvaikutukset voivat olla jopa suurempia ja merkittävämpiä kuin viruksen torjunta sinänsä. Erityisen huolestuttavaa on taloudellinen taantuma ja siihen kietoutuneet osatekijät. Yksi näistä osatekijöistä on digitaalinen itsenäisyys ja suvereniteetti. Tätä kokonaisuutta voi tarkastella eurooppalaisesta, kansallisesta ja kansalaisen näkökulmasta. Näillä kaikilla tasoilla on Korona-kriisin takia tehty merkittävä digiloikka ja etätyöskentelyn eksperimentti. Äkkiseltään näyttää, että siirtymä prosesseineen on onnistunut yllättävän hyvin ja kaikki olemme oppineet paljon ja digitaitomme ovat kehittyneet valtavasti. Syvällisempi tarkastelu nostaa kuitenkin pintaan paljon epävarmuustekijöitä ja avoimia kysymyksiä.

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä on luottamus

– olemmeko luottaneet liiaksi käytössä oleviin etätyöskentely järjestelmiin, tuntematta niiden kyberturvallisuutta riittävän tarkasti. Digi-maailma on suuri mahdollisuus ja samalla tuntematon ”miinakenttä”. Pintaan nousevat vastuukysymykset? Kenen tehtävä ja velvollisuus on tarjota luotettava digitaalinen toimintaympäristö ja siihen liittyvät teknologiat, sovellukset ja koulutusmahdollisuudet. Asiasta keskustelevat eurooppalaiset päätöksentekijät kotimaan poliitikot ja yritysjohtajat sekä me kaikki etätyöläiset omasta näkökulmastamme. Vastuu on varmasti kaikilla näillä tasoilla, mutta työjako ja koordinaatio on hämärän peitossa. Perinteinen johtamisen filosofia sanoo, että vastuu on jakamaton – digimaailmassa näin ei ole. Jokaisen on kannettava kortensa kekoon. Hyödytkin jakautuvat uudella tavalla ja kyse on ennen kaikkea eurooppalaisesta ja kansallisesta kilpailukyvystä ja talouden elvyttämisestä sekä yksilötasolla meidän jokaisen omasta taloudesta ja yksityisyyden suojasta.

Nyt olisi viimeinen hetki parantaa Euroopan digitaalista huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.

Kysymyksiä herättää tai ainakin pitäisi herättää se, että miksi Eurooppa on jäänyt näin pahasti jälkeen – missä on eurooppalainen prosessori ja erilaiset päivittäin käyttämämme sovellukset. Niitä ei ole ja globalisaation myötä olemme entistä riippuvaisempia USA:n ja Aasian markkinoiden tuottamasta teknologiasta ja ohjelmistoista. Paljon puhutaan ”security by design” ja ”zero trust” periaatteista, joiden tulisi ohjata eurooppalaista kyberturvallisuus teollisuutta tiiviimpään yhteistyöhön. EU:n mittava elvytyspaketti tarjoaa mahdollisuuden näiden suorituskyvyn puutteiden korjaamiseen ja johtajuuden osoittamiseen. Se luo mahdollisuuden kaikkien EU:n jäsenmaiden digitaalisen itsenäisyyden ja globaalin kilpailukyvyn parantamisen.

Vastuullisuus ja luotettavuus

Kansalaisen näkökulmasta on vaikea ymmärtää, mikä on meidän jokaisen ”zero trust”- yksilötasolla. Joudumme luottamaan viranomaisten ja ennen kaikkea yritysten tarjoamiin digitaalisiin palveluihin. Koulutus, osaaminen ja ymmärrys toimintaympäristöstä nousee arvoon arvaamattomaan, sataprosenttista kyberturvallisuutta kun ei ole, joten meidän jokaisen tulee ymmärtää, että yhteenkään järjestelmään ei voi sataprosenttisesti luottaa. Yritysten vastuullisuus digitaalisten sovellusten ja palveluiden tuottajina sekä työnantajina on kaiken a. ja o. ja digituotteiden auditointia tulee kehittää. Kansallisesti kyberturvallisuusyrityksille tulisi määrittää toiminnan reunaehdot ja myöntää toimenpideluvat – ”license to operate”.

Digitaalinen itsenäisyys merkitsee ajattelun ja toimintatapojen muutosta kaikilla tasoilla.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Löysitkö etsimäsi?

Kerromme mielellämme lisää kyberturvallisuuspalveluistamme.