Jokainen päivä on kyberturvallisuuspäivä!

Jokainen päivä on kyberturvallisuuspäivä!

Kybermaailman haasteet ovat globaaleja ja luotettavan tilannekuvan muodostaminen on entistä haasteellisempaa. Globaalisti tarkasteltuna hakkerit hyökkäävät 39 sekunnin välein, keskimäärin 2244 kertaa päivässä. Arvioiden mukaan vuonna 2021 yritykset joutuvat Ransomware-hyökkäysten kohteiksi 11 sekunnin välein ja hyökkäyksistä aiheutuvat kustannukset nousevat 20 miljardiin dollariin. Kyberrikollisuuden arvioidaan maksavan 11,4 miljoonaa dollaria minuutissa vuonna 2021. Arvioiden mukaan verkkomaksupetosten kustannukset ovat 32,343 dollaria minuutissa. Uusimpien tutkimusten mukaan 40-45% kyberuhkista pystytään torjumaan teknologisilla ratkaisuilla, herää kysymys millä keinoilla torjutaan ja ennaltaehkäistään loput 55-60 prosenttia kyberhyökkäyksistä?

Lokakuu on EUn kyberturvallisuuskuukausi

Kybermaailma ja sen haasteet ovat muuttuneet merkittäviksi ja tästäkin syystä kyberturvallisuus on noussut myös EUn 6 kohdan prioriteettilistalla sijalle kaksi (EU komission 6 prioriteettia vuosina 2019-24) sekä ensimmäisen kerran kyberturvallisuus on luokiteltu myös kuuluvaksi kriittiseen infrastruktuuriin. Parhaillaan lokakuussa vietetään kahdeksatta kertaa Euroopassa kyberturvallisuuskuukautta. Kampanjan on organisoinut EU:n verkko- ja tietoturvavirasto ENISA sekä Euroopan komissio yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Kyberturvallisuuskuukauden tarkoituksena on lisätä yleistä tietoisuutta digi- ja verkkoturvallisuudesta sekä edistää internetin turvallista käyttöä. Meidän tavallisten kansalaisten lisäksi kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Kampanjassa tuodaan esiin erilaisia kyberturvallisuusteemoja ja aiheesta järjestetään muun muassa seminaareja, tapahtumia ja kampanjoita 25 maassa. Kampanjan viestinä on ”mieti ennen kuin klikkaat”(ThinkB4UClick)

Toivottavasti mahdollisimman moni on jo käynyt vastaamassa Digi- ja väestötietoviraston digibarometriin. Digi-loikkia on ollut useita niin hyvässä kuin pahassa ja koska digitaalisen toimintaympäristön muutoksen pitäisi toimia kaikille, asettaa ihmiset etusijalle ja avata uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, tutkittua tietoa tarvitaan.

Kehitys kehittyy, Opetushallituksen sivuilta löytyy Spoofy on viihteellinen oppimispeli, joka tutustuttaa lapset kyberturvallisuuden sanastoihin ja ilmiöihin. Peli opettaa heitä muun muassa tunnistamaan netin vaaranpaikkoja ja neuvoo, kuinka vaaroilta voi välttyä. Pelaaja on arjen kybersankari, joka auttaa pulaan jääneitä tuttavia heidän kybermaailmaansa sijoittuvissa pulmissa. Pelin ovat laatineet yhteistyössä Traficomin Kyberturvallisuuskeskus, Valtion kehitysyhtiö Vake, Opetushallitus, Nordea sekä Espoon, Turun ja Jyväskylän kaupungit ja sen tarjoaa CGI, joka on myös hankeen päärahoittaja.

Ilmiöihin tutustutaan neljässä lasten arkielämässä tutussa paikassa:
•    koti, jossa käydään läpi laitteisiin ja ohjelmistoihin liittyviä tietoturvataitoja.
•    koulu, jossa muistutetaan netin käyttäytymissäännöistä
•    mummola, jossa pohditaan kehen ja mihin voi luottaa
•    kaupunki, jossa opitaan suojaamaan omaa ja muiden yksityisyyttä

Pelin idea on nerokas, jokainen meistä on oman elämänsä ”kybersankari” tai ”antisankari”, riippuen mikä on meidän digitaitojen taso. Koronakriisi on muistuttanut meitä yhteiskuntamme haavoittuvuudesta ja kriisien vaikutuksista koko yhteiskuntaan ja siten jokaiseen meistä myös henkilökohtaisella tasolla. Kansalaisen vastuuta on korostettu, meillä on vastuu omasta turvallisuudestamme ja myös kanssaihmistemme turvallisuudesta. Tämä oppi on sovellettavissa myös kybermaailmaan, erityisesti nyt kun monet meistä ovat etätöissä kotona. Työpaikasta ja kodeistamme on tullut yhtä ja samaa digitaalista ekosysteemiä, joiden haavoittuvuudet ja tietoturvapuutteet saattavat vahingoittaa kaikkia toimijoita. Pääosa, arviolta 90 prosenttia kyberhyökkäyksistä tapahtuu ihmisten kautta, joko meidän tahallisten tai tahattomien kömmähdysten takia. Näinhän on asian laita myös koronamaailmassa. Jos emme pese käsiämme ja käytä käsidesiä, emmekä aivasta hihaan virus on irti. Hygieniasta huolehtiminen on tärkeää, niin myös kyberhygieniasta. Mutta mitä on digitaalinen ”käsien pesu”? Se on käytännössä perusasioiden hallintaa ja osaamista eli kansalaisen digitaitoja.

Mitä parempi on kansalaisten digitaitojen taso sitä paremmin, pärjäämme ja kansalliselle kilpailukykymme parantamiselle on hyvät edellytykset. Viranomaisten, yritysten vapaaehtoisten organisaatioiden kannattaa puhaltaa yhteen hiileen ja kehittää yhteisiä digi- ja kyberturvallisuuden oppimispolkuja. Näin pystymme paremmin hyödyntämään jatkuvasti kehittyvän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Suomi voisi olla eturintamassa kehittämässä digiturvallisuuden ajokorttia, jolla todennettaisiin jokaisen kansalaisen digitaidot. Tähän tarvitaan uutta ajattelua ja ennätyksellinen digiloikka eli käytännössä uuden digi- ja kyberkulttuurin luomista, jossa digitalisaatio ja kyberturvallisuus kulkevat käsi kädessä. Suomella koulutuksen suurvaltana on tähän hyvät edellytykset. Tähän vaaditaan päätöksentekijöiltä kaikilla tasoilla parempaa kybermaailman strategista tilanneymmärrystä eli presidentti Paasikiven sanoin tosiasioiden tunnustamista.

#mietiennenkuinklikkaat #ThinkB4UClick

Aapo Cederberg, toimitusjohtaja, Cyberwatch Finland

Oletko huomannut, että löydät meidät myös sosiaalisen median kanavista? Voit seurata meitä LinkedInissä ja Twitterissä käyttämällä hashtägejä #cyberwatchFI #CyberCatchFI

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Löysitkö etsimäsi?

Kerromme mielellämme lisää kyberturvallisuuspalveluistamme.