Kybermaailman “puhtaan veden” ongelma

Kybermaailman “puhtaan veden” ongelma

Teksti Aapo Cederberg

Suomalaisessa pienessä Nokia nimisessä kaupungissa oli vesikriisi vuonna 2007 kun vahingossa avattiin venttiili, josta pääsi jätevettä sekoittumaan puhtaaseen juomaveteen. Silloin jo ihmeteltiin, miksi tällainen yhdistävä venttiili oli alun perin rakennettu. Huono suunnittelu aiheutti koko kaupungin kattavan kriisitilanteen.

Internet on luotu helpottamaan meidän kaikkien elämää ja hyvinvointia sekä kulkemaan digitalisaatiokehityksen eturintamassa. Kehitystyössä ei kukaan aluksi osannut ajatella, että tässäkin järjestelmässä on venttiili, josta ”jätevesi” pääsee sisään. Internetin ja globaalien digitaalisten verkostojen kautta on syntynyt kyberrikollisuus, jonka sanotaan olevan maailman nopeimmin kasvavaa bisnestä ja Ukrainassa riehuva tuhoamissota on levinnyt globaaliksi kybersodaksi, jossa sekoittuvat valtiolliset ja rikolliset toimijat. Teknologiajätit keräävät meistä jokaisesta dataa ja profiloivat meidän digikäyttäytymistämme.

Herääkin kysymys, miten korjataan internetin ”puhtaan veden ongelma” se ei onnistu yhden venttiilin poistamisella, eikä vaihtoehto ole koko internetin sulkeminenkaan. On luotava keinovalikoima, jolla ongelma ratkaistaan tai ainakin haittavaikutuksia pienennetään.

Tarvitaan uusi kyberturvallinen digitaalinen tiekartta. Se ei synny globaaleilla neuvottelufoorumeilla eikä digijättien tarjoamina uusina palveluina. Se syntyy joko kansallisesti tai sitten jokaisen yhteiskunnan kannalta kriittisen toimijan oma-aloitteisesti luomalla kyberturvallisuuskulttuurilla. Mahdollisuuksia on tarjolla paljonkin, digiosaaminen ja -teknologiat sekä tekoälyn käyttömahdollisuudet kasvavat kovaa vauhtia ja kyberturvallisuuden kehittämiseen käytetään entistä enemmän resursseja.

Mitä puuttuu?

Kyberjohtajuus eli kyvykkyys luoda seuraavan sukupolven älykäs kyberkulttuuri, joka on ennakoivaa, tehokkaampaa ja helppokäyttöisempää. On sanomattatakin selvää, että ”sama takki” ei sovi kaikille, vaan jokainen meistä tarvitsee oman digilompakon, joka turvaa meidän digitaalisen itsenäisyytemme ja jokapäiväiset digipalveluiden tarpeet.

Yritysten ja organisaatioiden tasolla onkin sitten kysymys siitä haluaako kuulua high security – medium security vai low security kategoriaan. Joillekin riittää vähemmän ja jotkut tarvitsevat enemmän. Tarvitaan strategista tilanneymmärrystä ja johtajuutta tehdä oikeat päätökset siitä mille tasolle oma toimintaympäristö ja liiketoiminta edellyttää meidän kuuluvan. Tarvittava osaaminen ja teknologiat on jo olemassa, jos on kyky tehdä oikeat strategiset valinnat.

Nyt näyttää esimerkiksi siltä, että yritykset ja yhteisöt ovat menettämässä kyvyn kommunikoida luotettavasti asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa, koska tekniikka tuo sekä ”likaista” että ”puhdasta vettä” samaa kanavaa pitkin. Asiakas eli meistä jokainen on ymmällään seuratessaan pankin oikeaa ja haittaohjelman tuottamaa viestintää peräkkäin samassa viestiketjussa.

Olisiko aika toimia?

Artikkelin löydät englanninkielisenä seuraavasta Cyberwatch Finland magazinesta, joka julkaistaan ihan pian.

Olethan huomannut, että löydät meidät myös sosiaalisen median kanavista?
Voit seurata meitä LinkedInissä ja Twitterissä käyttämällä hashtägejä #cyberwatchFI #cybercatchFI

Kuva InspiredImages_from Pixabay

Jaa tämä artikkeli

Löysitkö etsimäsi?

Kerromme mielellämme lisää kyberturvallisuuspalveluistamme.