Mitäs me sanottiinkaan?

Mitäs me sanottiinkaan?

Kesällä voi vilkaista taustapeiliin ja miettiä mitäs tulikaan ennustettua?

Vuoden 2020 strategisista ennusteista 1.

Kybervakoilu kiihtyy !

Kasvojen ja äänentunnistus kehittyy entistä nopeammin – Autoritääriset valtiot valvovat kansalaistensa elämää entistä tarkemmin – Globaalien teknologiajättien valta kasvaa – Yksityisyydensuoja katoaa – Kyberrikollisuus hyödyntää koko ajan parempaa teknologiaa – Ei demokraattiset valtiot tulevat lähivuosina ylittämään demokraattisten maiden yhteenlasketun bruttokansantuotteen

Miten vaikuttaa?

Kybervakoilu on entistä helpompaa ja tehokkaampaa – Jokainen kyberoperaatio alkaa aina kybervakoilulla – Tarve kyberlainsäädännölle kasvaa – Valtioiden, yritysten ja ihmisten on muutettava toimintatapojaan – On luotava ”kyberkulttuuri” ja parannettava kyber lukutaitoa – Kuilu demokratioiden ja autoratiivisten valtioiden välillä kasvaa – Kybervakoilua helpotetaan yhteistyösopimuksilla ja teknologia ostoilla

Kybervakoilu

Kybervakoilulla luodaan edellytyksiä erilaisille hybridioperaatioille. Se on erittäin pitkäkestoista toimintaa, joka pyritään salaamaan mahdollisimman hyvin. Kybervakoilu on myös tehokas työkalu, jolla täydennetään muita tiedonhankinnan ja vakoilun keinoja. Voidaankin sanoa, että vakoilun kokonaiskapasiteetti on kasvanut viime vuosien aikana.  

Kybervakoilussa on vaikea vetää rajaa laillisen markkinatiedon keräämisen ja laittoman vakoilun toimintakenttään. Pitäisikin pystyä ennakoimaan, milloin laillista tietoa voidaan käyttää rikollisiin ja muihin laittomiin tarkoituksiin. Kybervakoilu ja hyökkäysten valmistelu on usein vaikeasti havaittavissa ja toimijoiden jäljittäminen vaikeaa, sekä aikaa vievää.

Kybervakoilusta lisää : https://www.cyberwatchfinland.fi/fi/huhtikuu-2021-katsaus-digi-ja-kyberturvallisuuden-maailmaan-2/

Geopoliittiset jännitteet ja niihin liittyvä valtataistelu vaikuttavat olevan yhä useampien viimeaikaisten kybertapahtumien taustalla. Kyberturvallisuuden politisoituminen näkyy maailmanpolitiikassa ja valtiollisten toimijoiden kasvavana kiinnostuksena kyber- ja informaatiovaikuttamiseen. Keinoina käytetään yhä aktiivisemmin kybervakoilua, kohdistettuja hyökkäyksiä yhteiskunnan kriittisiä palveluita kohtaan, vaikuttamisyrityksiä vieraan valtion poliittisiin päätöksiin ja näiden noustessa mediaan, kybervakoilu, joka on jokaisen operaation taustalla jää tarkoituksellisesti vähemmälle huomiolle.  Kybermaailman meno onkin kuin ilmapuntari globaalin politiikan jännitteistä.

Kansallinen turvallisuus vaiko yksityisyyden suoja. Autoritääriset valtiot valvovat kansalaistensa elämää entistä tarkemmin, demokraattiset valtiot tekevät sitä myös, mutta verhoavat sen kansalliseen turvallisuuteen – Läntisen maailman arvomaailma on murtumassa. Mihin tullaan vetämään raja demokraattisten valtioiden arvomaailman sinisilmäisyydelle?

Globaalien teknologiajättien valta kasvaa

Teknologiajättien valta ja vastuukysymykset nousevat Yhdysvaltojen ja EU:n väliseen keskusteluun ja vaikutukset näkyvät kaikkien kansalaisten elämässä. Australian taistelu Google ja Facebookia vastaan toimi varmasti ennakkotapauksena teknologiajättien vastaisessa taistelussa ja niihin kohdistuvan regulaation kehittämisessä. Teknologiajättien valta hakukoneista, sosiaalisesta mediasta ja näiden kautta kanavoitavasta mainonnasta on kasvanut kohtuuttoman suureksi. Suomessa Google käsittelee 98 prosenttia maan verkkohauista ilman että sitä tai emoyhtiö Alphabetia seuraa järjestelmällisesti yksikään toimittaja. Tämä nostaa esiin kysymyksen, että kuinka paljon teknologiajättien palvelut ohjaavat kansallista toimintaa ja informaatiovirtaa meidän tiedostamatta? Tälläkin osa-alueella näkyy se ikävä tosiasia, ettei Suomessa ole erillistä kyberlainsäädäntöä. 

Lue lisää teknologiajättien vallasta ja vallankäytöstä – Tilannekuvapalvelut – Kuukauskatsaukset helmi- ja maaliskuu 2021

Tarve kyberlainsäädännölle kasvaa

Yksityisyydensuoja katoaa; onko aiheellista kysyä, onko yksityisyydensuojaa oikeasti enää edes olemassa? Kerätyllä tiedolla tehdään kauppaa sitä vaihdetaan ja sitä vuodetaan -> vakoilu helpottuu entisestään -> Käyttäjien käsittely samankaltaisista asioista kiinnostuneiden suurempien ryhmien joukkoina luo mielikuvaa paremmasta yksityisyydensuojasta, mutta voi itse asiassa jopa lisätä ihmisten profiloinnin käyttömahdollisuuksia ja sen tuomia riskejä tulevaisuudessa. Ihmisryhmien ja -joukkojen käyttäytymisen profilointi tarjoaa monipuolisen tiedon käsittelyn tason, jossa yksittäisen käyttäjän tunnistamisella ei ole niin suurta merkitystä. Laajempien käyttäytymisprofiilien avulla ennustettavuus, kävijäseuranta, mainonnan ja viestinnän kohdentaminen voi jopa tarkentua. Ajattelumallin muutos ja sen realisoituminen käytännön tasolle kestää aikansa, mutta se voi vaikuttaa myös kyberhyökkäysten kehittymisen suuntaan. Erityisesti, kun hyökkäysten automatisointi ja kohdentaminen kehittyy. Regulaation näkökulmasta Google on jälleen askeleen edellä.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Löysitkö etsimäsi?

Kerromme mielellämme lisää kyberturvallisuuspalveluistamme.