Mitä nostimme viikkokatsaukseen? EUROOPPA – Digitalisaation edelläkävijä vai kehitysmaa?

Mitä nostimme viikkokatsaukseen? EUROOPPA – Digitalisaation edelläkävijä vai kehitysmaa?

Digitalisaatio ei ole vain arjen asioiden helpottamista, palveluiden sähköistymistä ja tuotannon tehostumista. Se on myös kovaa kilpailua, joka muovaa ja luo uusia valtasuhteita valtioiden ja suurten teknologiayritysten välille. Tässä murroksessa on hyvä arvioida Euroopan digitalisaatiokehityksen tulevaisuutta. Jääkö se jälkeen, onko se edelläkävijä vai syntyykö lisää riippuvuuksia tai jopa alisteisia valtasuhteita? Suurin uhka kohdistuu sekä talouteen että demokratiaan digitaalisen vallan keskittyessä teknologiajäteille Euroopan ulkopuolelle.

Euroopan ongelmat piilevät teknologian ja datan omistajuudessa sekä resurssien määrässä. Moni talouden- ja teknologiakehityksen nykyhetken mittari tai tulevaisuuden ennuste povaa Euroopalle haasteita kilpailussa USA:ta sekä Kiinaa ja muita Aasian talouksia vastaan. Esimerkiksi sadasta tärkeimmästä digitaalisesta alustasta yli kaksi kolmasosaa tulee Yhdysvalloista, noin neljännes Aasiasta ja vain noin kolme prosenttia Euroopasta. Euroopan kehno omavaraisuus datasta, puolijohteista ja esimerkiksi akkuteknologiassa tarvittavista kriittisistä mineraaleista altistaa sen riippuvaiseksi mainittujen hyödykkeiden tuottajista. Energian osalta realisoitunut riippuvuusriski ja koronapandemian aiheuttamat globaalit tuontivaikeudet voivat toimia herätteinä myös teknologiariippuvuuden suhteen.

EU:n digitaalinen vuosikymmen – digitavoitteet 2030

  • 75 % EU:n yrityksistä käyttää pilvipalveluja/ tekoälyä/ massadataa
  • Digiteknologian käyttöaste perustasolle vähintään 90 prosentissa pk-yrityksistä
  • Keskeiset julkiset palvelut: 100 % verkossa
  • Sähköinen terveydenhuolto: 100 % EU-alueen kansalaisista pääsee sähköisiin potilastietoihinsa
  • Digitaalinen henkilöllisyys: 80 % kansalaisista käyttää digitaalista henkilökorttia
  • 5G kaikkialle
  • Ensimmäinen kvanttitietokone

Eurooppa laahaa Yhdysvaltojen ja Kiinan perässä tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa, erityisesti uusien murroksellisten teknologioiden, kuten tekoälyn, kvanttilaskennan ja robotiikan osalta. Kun yhtälöön lisätään kehitys, jossa Euroopan väestö ei kasva mutta ikääntyy, herää kysymys myös osaajien määrän riittävyydestä tulevaisuudessa. Arvioiden mukaan vuonna 2030 tiede-, teknologia-, insinööri-, matematiikan aloilta valmistuneista 60 % tulee Kiinasta ja Intiasta ja vain 8 % Euroopasta. Jo nyt esimerkiksi Pohjoismaissa ilmenevä tietoturvaosaajien puute voi tulevaisuudessa koskettaa laajemmin kaikkia teknologian aloja.

Digitalisaatiokamppailussa Euroopan etu on taloudellisessa vakaudessa ja turvallisuudessa, myös kyberturvallisuudessa. Monet Euroopan valtiot komeilevat kyberturvallisuusindeksien ja vertailuiden kärjessä. Security by design -lähtökohta uusien digitaalisten järjestelmien käyttöönotossa on menestystekijä, joskin muualla tuotettujen alustojen ja algoritmien turvallisuuden auditointi on hankalampaa. Silti riittävän laadukkaalla kyberturvallisuudella ja kyberrikollisten torjunnalla Eurooppa voi brändätä itsensä investointeja houkuttelevaksi turvallisen digitalisaation esimerkiksi.

Euroopalla on halu toimia suunnannäyttäjänä kyberulottuvuuden ja datatalouden sääntelyssä, joiden merkitys digitalisaatiokehityksessä korostuu. Eurooppalaisten arvojen, kuten yksityisyyden suojan tai vastuullisuuden valvonta ja toimeenpano ovat sen valttikortteja kyberulottuvuudessakin. Yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) tarkoitus on auttaa EU:n sisäistä ja kansainvälistä liiketoimintaa. Sääntelyn toteutuminen vaatii kuitenkin, että muutkin jakavat samat arvot ja ovat valmiita noudattamaan GDPR:ää tai ylipäänsä tietosuojakäytäntöjä. Nyt näin ei tapahdu ja tällä hetkellä GDPR vaikuttaakin globaaleilla markkinoilla riittämättömältä. Euroopan ulkopuolella datan kerääminen ja sen hyödyntäminen yksityisyydensuojasta piittaamatta kansallisiin tai taloudellisiin tarkoitusperiin on vähemmän säädeltyä ja hyväksytympää. Yhdysvaltaisiin pilvipalveluihin ladattuun dataan eivät EU:n lait päde.

Digitalisaatiokehitys ilman turvallisuutta ei ole kestävää ja voittaja onkin se, joka yhdistää digitalisaation ja kyberturvallisuuden kokonaisuudet. Kyberturvallisuus tarvitsee riittävästi digitaalista suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja datan sijoittamista suvereenille maaperälle. Kiinalaisessa tai yhdysvaltalaisessa teknologiassa ei itsessään ole mitään pahaa, muualta tuotuja digitaalisia alustoja käytetään laajalti nyt ja tulevaisuudessa. Kriittisten järjestelmien ja alustojen turvallisuutta suunniteltaessa tulee silti huomioida, että eurooppalaiset arvot ja sääntely digitaalisen tietoturvan osalta eivät välttämättä toteudu niissä halutulla tavalla.

Digitaalinen itsemääräämisoikeus

Ei ole mikään mysteeri, että EU:n toimielimet pitävät dataa yhtenä kilpailukykyisen talouden tuottavimmista raaka-aineista.

Komission lähestymistapa dataan heijastelee pitkälti tapaa, joka on omaksuttu eurooppalaisen teollisuuden arvoketjuille keskeisille raaka-aineille, kuten harvinaisille maametalleille tai mikrosiruille.

Euroopan komission arvion mukaan 90 % Euroopan tiedoista on tällä hetkellä yhdysvaltalaisten teknologiajättien käsissä. Tämä on johtanut vaatimukseen tietojen ”palauttamisesta” EU:hun (”digitaalinen itsemääräämisoikeus”) ja tietojen oikeudenmukaisempaa jakamista huomioiden myös pienemmät yritykset sekä yksilön oman datan hallinnan.

https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/data-governance-act

Lähteet

https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi

https://www.tivi.fi/kumppanisisallot/tieto-evry/eurooppalaisten-arvojen-mukaista-

https://www.tivi.fi/kumppanisisallot/tieto-evry/eurooppalaisten-arvojen-mukaista-datataloutta/?utm_source=Tivi_Uutiskirje_ilta&utm_medium=email&utm_campaign=Tivi_Uutiskirje_ilta

https://www.nextbigfuture.com/2017/08/future-tech-dominance-china-outnumber-usa-stem-grads-8-to-1-and-by-2030-15-to-1.

Lue myös!

Dr. Eneken Tikk artikkeli https://www.cyberwatchfinland.fi/eus-digitalization-and-cybersecurity-reform/

Linkki lehteen https://www.cyberwatchfinland.fi/cyberwatch-finland-magazine-2-2022/

Dr. Valtteri Vuorisalo artikkeli https://www.cyberwatchfinland.fi/flows-data-and-legos/

Linkki lehteen https://www.cyberwatchfinland.fi/cyberwatch-finland-magazine-4-2021/

Aapo Cederberg pääkirjoitus Euroopan digitaalinen itsenäisyys suomeksi

Aapon Cederberg – Europe´s Digital Independence

Onko tilannekuvasi oikeanlainen? Pysytkö perässä? Ei hätää, ei tarvitsekaan, Cyberwatch Finlandin analyytikkotiimi tekee työn puolestasi ja rakentaa päivittäin oikeanlaista kybermaailman strategista tilannekuvaa

Tilaa katsaukset omiksesi – Ota yhteyttä keneen tahansa meistä tai office@cyberwatchfinland.fi

Olethan huomannut, että löydät meidät myös sosiaalisen median kanavista?
Voit seurata meitä LinkedInissä ja Twitterissä käyttämällä hashtägejä #cyberwatchFI #cybercatchFI

Intohimona kyberturvallisempi maailma

Jaa tämä artikkeli

Löysitkö etsimäsi?

Kerromme mielellämme lisää kyberturvallisuuspalveluistamme.